Sisältö
- Maailman liuskekaasuvarat
- Uudelleenjulkaistu Alkuperäinen arvio 14 Yhdysvaltojen ulkopuolelta tulevasta alueesta laatinut energiainformaatiohallinto
- Mikä käynnisti Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouksen?
- Vaakaporaustekniikka
- Mitchellin energian ja kehityksen työ
- Maakaasun "Pelivaihdin"
- Liekkekaasujen tekniikoiden leviäminen
- Liuskekaasua maailmanlaajuisissa vesistöalueissa
- Kansainvälinen liuskekaasuvarojen perusta
- Konservatiiviset altaan arviot
- Hyvin riippuvaiset maat
- Maat, joissa on maakaasuinfrastruktuuri
Maailman liuskekaasuvarat
Uudelleenjulkaistu Alkuperäinen arvio 14 Yhdysvaltojen ulkopuolelta tulevasta alueesta laatinut energiainformaatiohallinto
Liuskekaasukaavu: Horisontaalisen porauksen käyttö yhdessä hydraulisen murtamisen kanssa on laajentanut huomattavasti tuottajien kykyä tuottaa maakaasua kannattavasti matalan läpäisevyyden omaavista geologisista muodostelmista, erityisesti liuskekiven muodostuksista.
Mikä käynnisti Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouksen?
Horisontaalisen porauksen käyttö yhdessä hydraulisen murtamisen kanssa on laajentanut huomattavasti tuottajien kykyä tuottaa maakaasua kannattavasti matalan läpäisevyyden omaavista geologisista muodostelmista, erityisesti liuskekiven muodostuksista. Murskaustekniikoiden käyttö öljyn ja kaasun tuotannon stimuloimiseksi alkoi kasvaa nopeasti 1950-luvulla, vaikka kokeilut juontavat juurensa 1800-luvulle.
1970-luvun puolivälistä lähtien yksityisten toimijoiden, Yhdysvaltain energiaministeriön ja kaasututkimuslaitoksen yhteistyö pyrki kehittämään tekniikoita maakaasun kaupalliseen tuotantoon suhteellisen matalasta Devonin (Huron) liuskeesta Yhdysvaltojen itäisessä osassa. Tämä kumppanuus auttoi edistämään tekniikoita, joista lopulta tuli ratkaisevaa maakaasun tuotannossa liuskekivestä, mukaan lukien vaakasuorat kaivot, monivaiheinen hajoaminen ja liukas vesi.
Vaakaporaustekniikka
Horisontaalisen porauksen käytännön soveltaminen öljyntuotantoon alkoi 1980-luvun alkupuolella. Siihen mennessä parannettujen alareiän porausmoottorien synty ja muiden tarvittavien tukilaitteiden, -materiaalien ja tekniikoiden, etenkin ala-aukon telemetrialaitteiden, keksiminen oli tuonut joitain sovelluksia maailmaan. kaupallisen elinkelpoisuuden.
Liuskekaasu soi: Kartta tärkeimmistä liuskekaasukaasuista 48 alemmassa tilassa, mukaan lukien niitä sisältävät sedimenttialtaat. Suurenna kartta
Mitchellin energian ja kehityksen työ
Suuren mittakaavan liuskekaasuntuotannon aloittaminen tapahtui vasta, kun Mitchell Energy and Development Corporation yritti 1980- ja 1990-luvuilla tehdä syväliuskakaasun tuotannosta kaupallinen todellisuus Barnett-liuskalla Pohjois-Keski-Texasissa. Kun Mitchell Energy and Development -yrityksen menestys kävi ilmi, muut yritykset osallistuivat aggressiivisesti tähän näytelmään niin, että vuoteen 2005 mennessä pelkästään Barnett-liusketuotanto tuotti maakaasua lähes puoli biljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun maakaasun tuottajat saivat luottamusta kykyyn tuottaa maakaasua kannattavasti Barnettin liuskelevyssä ja Pohjois-Arkansasin Fayettevillen liuskalla saadut tulokset vahvistivat tämän kyvyn, he ryhtyivät harjoittamaan muita liuskemuodostelmia, kuten Haynesville, Marcellus, Woodford , Eagle Ford ja muut liuskat.
Maakaasun "Pelivaihdin"
Kilpikaasupelien kehittämisestä on tullut "pelinvaihtaja" Yhdysvaltain maakaasumarkkinoille. Aktiviteetin leviäminen uusiin liuskeleikkeisiin on lisännyt liuskekaasun tuotantoa Yhdysvalloissa 0,39 triljoonasta kuutiometriä vuonna 2000 4,87 biljoonaan kuutiometriä vuonna 2010, mikä on 23 prosenttia Yhdysvaltain kuivakaasun tuotannosta. Liuskekaasuvarannot ovat kasvaneet noin 60,6 biljoonaan kuutiometriä vuoden 2009 loppuun mennessä, kun ne olivat noin 21 prosenttia Yhdysvaltojen kaikista maakaasuvarannoista, jotka ovat nyt korkein taso vuoden 1971 jälkeen.
Yhdysvaltojen liuskekaasuvarojen kasvava merkitys heijastuu myös YVA: n vuotuisessa energianäkymässä 2011 (AEO2011) esitetyissä energiaennusteissa. Teknisesti hyödynnettävissä olevien Yhdysvaltojen liuskekaasuvarojen arvioidaan nyt olevan 862 biljoonaa kuutiometriä. Kun otetaan huomioon, että AEO2011-vertailutapauksessa maakaasuvarojen kokonaispohja on 2 543 triljoonaa kuutiometriä, liuskekaasuvarat muodostavat 34 prosenttia AEO2011-ennusteissa esitetystä kotimaan maakaasuvarojen kannasta ja 50 prosenttia alempista 48 maalla sijaitsevista resursseista. Tämän seurauksena liuskekaasu on suurin tekijä tuotannon ennustetussa kasvussa, ja vuoteen 2035 mennessä liuskekaasun tuotannon osuus on 46 prosenttia Yhdysvaltain maakaasun tuotannosta.
Liekkekaasujen tekniikoiden leviäminen
Pääoman onnistunut sijoittaminen ja liuskekaasutekniikan leviäminen on jatkunut myös Kanadan liuskekiveihin. Vastauksena useat muut maat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa oman syntyvän liuskekaasuresurssipohjan kehittämiseen, mikä on johtanut kysymyksiin liuskekaasun laajemmista vaikutuksista kansainvälisille maakaasumarkkinoille. Yhdysvaltain energiainformaatiohallinto (EIA) on vastaanottanut ja vastannut lukuisiin kolmen viime vuoden aikana pyyntöihin saada tietoja ja analysoida kotimaista ja kansainvälistä liuskekaasua. YVA: n aikaisempi aiheesta liittyvä työ on alkanut tunnistaa liuskekaasun merkitys maakaasun näkymissä. Merkittävistä investoinneista alustavaan vuokraustoimintaan ilmenee monilla puolilla maailmaa, että liuskekaasulla on huomattava kansainvälinen potentiaali, jolla voi olla yhä tärkeämpi merkitys maailmanlaajuisilla maakaasumarkkinoilla.
Jotta ymmärrettäisiin paremmin kansainvälisten liuskekaasuvarojen potentiaalia, EIA tilasi ulkoiselle konsulttille Advanced Resources International, Inc. (ARI) kehittämään alkuperäisen liuskekaasuvarojen arvioinnin. Tämä artikkeli kuvaa lyhyesti keskeiset tulokset, raportin laajuuden ja metodologian sekä käsittelee tulosten taustalla olevia keskeisiä oletuksia. YVA: lle valmisteltu täydellinen konsulttiraportti on liitteessä A. YVA arvioi tämän työn avulla antavan tietoja muista analyyseistä ja ennusteista sekä tarjoamaan lähtökohdan lisätyölle tästä ja siihen liittyvistä aiheista.
Liuskekaasua maailmanlaajuisissa vesistöalueissa
Kaikkiaan raportissa arvioitiin 48 liuskekaasualtaat 32 maassa, jotka sisälsivät lähes 70 liuskekaasumuodostelmaa. Nämä arviot kattavat kaikkein mahdollisimmat liuskekaasuresurssit valitussa ryhmässä maita, jotka osoittavat jonkin verran lyhytaikaisia lupauksia, ja vesistöalueille, joilla on riittävä määrä geologista tietoa resurssien analysointia varten. Tämän sivun yläosassa oleva kartta näyttää näiden vesistöalueiden sijainnin ja analysoidut alueet. Karttalegenda osoittaa maailmankartalla neljä eri väriä, jotka vastaavat tämän alkuarvioinnin maantieteellistä laajuutta:
Punaisella värilliset alueet edustavat arvioitujen liuskekaasualueiden sijaintia, joille on annettu arviot vaarallisista paikoissa olevista kaasuista ja teknisesti hyödynnettävistä resursseista.
Keltainen alue edustaa tarkistettujen liuskekaasualueiden sijaintia, mutta joista ei annettu arvioita, lähinnä arvioinnin suorittamiseksi tarvittavien tietojen puuttumisen vuoksi.
Valkoisen värisiä maita ovat ne maat, joissa vähintään yksi liuskekaasuallas on otettu huomioon tässä raportissa.
Harmaanvärisiä maita ovat ne maat, joissa liuskekaasualtaita ei otettu huomioon tässä raportissa.
Kansainvälinen liuskekaasuvarojen perusta
Vaikka liuskekaasuvarojen arviot muuttuvat todennäköisesti ajan myötä, kun lisätietoja tulee saataville, raportti osoittaa, että kansainväliset liuskekaasuresurssipohjat ovat valtavat. Alkuperäinen arvio teknisesti hyödynnettävistä liuskekaasuvaroista 32 tutkitussa maassa on 5 760 triljoonaa kuutiometriä, kuten taulukossa 1 esitetään. Lisäämällä Yhdysvaltojen arvio liuskekaasun teknisesti hyödynnettävissä oleviin resursseihin 862 biljoonaa kuutiometriä saadaan liuskevaran kokonaisarvio. Yhdysvaltain ja muiden 31 arvioidun maan osalta 6 622 biljoonaa kuutiometriä.
Jotta tämä liuskekaasuvarojen arvio saataisiin jossain perspektiivissä, maailman todistetut maakaasuvarastot ovat 1.1.2010 alkaen noin 6 609 biljoonaa kuutiometriä, ja maailman teknisesti hyödynnettävät kaasuvarat ovat noin 16 000 biljoonaa kuutiometriä, lukuun ottamatta liuskekaasua. Siten tunnistettujen liuskekaasuvarojen lisääminen muihin kaasuvaroihin lisää maailman teknisesti hyödynnettävissä olevia kokonaisvarantoresursseja yli 40 prosentilla 22 600 biljoonaan kuutiometriin.
Konservatiiviset altaan arviot
Arviot Yhdysvaltojen ulkopuolella sijaitsevan 32 maan teknisesti hyödynnettävistä liuskekaasuvaroista edustavat kohtuullisen konservatiivista riskialttiita lähteitä tarkastetuille vesistöalueille. Nämä arviot ovat epävarmoja ottaen huomioon nykyiset suhteellisen vähäiset tiedot, ja konsultin käyttämä lähestymistapa johtaisi todennäköisesti korkeampaan arvioon, kun parempia tietoja on saatavana. Menetelmä esitetään jäljempänä ja sitä kuvataan yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa raportissa, eikä sitä voida suoraan verrata yksityiskohtaisiin resurssien arviointeihin, jotka johtavat teknisesti hyödynnettävissä olevan resurssin todennäköisyysalueeseen. Tällä hetkellä parhaillaan pyritään kehittämään yksityiskohtaisempia liuskekaasuvarojen arviointeja maiden itsensä toimesta. Useita näistä arvioinneista auttoivat useat yhdysvaltalaiset liittovaltion virastot Global Shale Gas Initiative -järjestön (GSGI) puitteissa. julkaistiin huhtikuussa 2010.
Hyvin riippuvaiset maat
Kun syvennetään tuloksia maatasolla, syntyy kaksi maaryhmää, joissa liuskekaasun kehitys saattaa vaikuttaa houkuttelevimmalta. Ensimmäinen ryhmä koostuu maista, jotka ovat tällä hetkellä erittäin riippuvaisia maakaasun tuonnista, joilla on ainakin jonkin verran kaasuntuotannon infrastruktuuria, ja niiden arvioidut liuskekaasuvarat ovat merkittävät suhteessa niiden nykyiseen kaasunkulutukseen. Näiden maiden osalta liuskekaasun kehitys voisi merkittävästi muuttaa niiden tulevaa kaasutasetta, mikä voi motivoida kehitystä. Esimerkkejä tämän ryhmän maista ovat Ranska, Puola, Turkki, Ukraina, Etelä-Afrikka, Marokko ja Chile. Lisäksi eteläafrikkalaisten liuskekaasuvarojen saatavuus on mielenkiintoista, koska voi olla houkuttelevaa käyttää kyseistä maakaasua lähtöaineena nykyisille kaasu-neste (GTL) ja hiili-neste (CTL) -laitoksille.
Maat, joissa on maakaasuinfrastruktuuri
Toinen ryhmä koostuu niistä maista, joissa liuskekaasuvarojen arvio on suuri (esim. Yli 200 biljoonaa kuutiometriä) ja joilla on jo olemassa merkittävä maakaasun tuotantoinfrastruktuuri sisäiseen käyttöön tai vientiin. Yhdysvaltojen lisäksi merkittäviä esimerkkejä tästä ryhmästä ovat Kanada, Meksiko, Kiina, Australia, Libya, Algeria, Argentiina ja Brasilia. Nykyinen infrastruktuuri auttaisi luonnonvarojen muuntamisessa ajoissa tuotantoon, mutta voisi myös johtaa kilpailuun muiden maakaasun toimittajien kanssa. Yksittäisen maan tilanne voi olla monimutkaisempi.